Viimeisen LUVA:n metsästys 2-luokassa jatkui OKK:n kisoissa. Tuomarina Ritva Herrala. Ensimmäisenä vuorossa hyppyrata, joka heti alkuun näytti sujuvalta radalta. Heti alussa huomas että koiralla oli tällä kertaa virtaa, paikalla pysyminen ei meinannut onnistua mitenkään. Koko ajan hivutti itseään kohti ensimmäistä hyppy, ei hyvä. Rata kuitenkin lähti etenemään ihan sujuvasti ja meno alkoi jo olla kuin treeneissä. Puhdas rata kaatui kuitenkin keppien jälkeen josta oli tarkoitus kääntyä oikealle seuraavalle hypylle. Flit bongasi edessäpäin olevan putken suun ja ampui kepeiltä suoraan putkeen perään huuteluista välittämättä. Tulipahan taas huomattua että koira kyllä irtoaa, välillä liikaakin. En rataan tutustumisessa edes huomioinut tuota kohtaa riskinä, sen verran etäällä se kuitenkin oli. Taas tuli lisää oppia tuon otuksen kanssa.
Toiselle radalle vielä lähdettiin katsomaan tulisiko se LUVA sieltä. Kuitenkin heti alkuun kolmantena esteenä olevalta kepeiltä kielto. Flit tuli mutkaputkesta kepeille taas kauheella innolla, osui ekaan ja tokaan väliin vielä mutta sitten ei enää kolmanteen osunutkaan. Eli liikaa intoa oli tällä kertaa menossa mukana. Tämän jälkeen muutin lennosta ohjaussuunnitelmaa kun 5 tuloksella emme mitään tee, tämä kostautui sitten hylkäytymisenä.
Vaikeaa on näköjään nollan tekeminen vielä. Koira irtoilee pienimmästkin vihjeestä ja joka käännöksen kanssa pitäisi tehdä kauheasti töitä. Positiivisestikin pitää kuitenkin ajatella, meno kisoissa alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä miltä se näyttää treeneissä. Vauhti paranee ja turha haahuilu vähenee. Jatkamme siis matkaa kohti uusia pettymyksiä.
