KAS:n kisat 15.9.2013

KAS:n syyskuun kisat oli taas kerran Virpiniemessä joka lyhentää meidän matkaa mukavasti kun on lähes takapihalla. Flit oli lauantaina Pellossa ryhmänäyttelyssä jonka vuoksi olimme ilmoittautuneet vain sunnuntain 2 starttiin.  Pellon näyttelystä oli tuomisina ERI+SA ja PN3 sijoitus. 

Sunnuntaina tuomariksi saimme tuomariharjoitteluita tekevän Hilpi Yli-Jaskarin. Sunnuntain molemmat startit olivat agiratoja, profiililtaan mukavan virtaavia ja 1-luokalle sopivia. Ensimmäisellä radalla Flitillä oli pientä empimistä mutta vauhtiin päästyä meno oli varsin sujuvaa. Tulokseksi puhdas rata ja toinen LUVA (Etenemä:4,35 m/s). Toisella radalla sekä oma ohjaus ja Flitin meno alkoi viimein muistuttaa harjoituksissa nähtävää. Tästä olen todella tyytyväinen, varsinkin siihen että viimein sain oman pään toimimaan normaalisti. Tulokseksi tuli sinällään harmittava 5 (Etenemä: -4,76 m/s) , mutta se että homma alkaa viimein sujumaan kuittaa kaiken harmin. 

Paluu kisoihin

Palasimme Flitin kanssa kisatauolta starttaamalla TORKK:n kisoissa 3 starttia. Kesä on tehty töitä jotta alkukesästä ilmennyt keskittymisongelma saataisiin korjattua. Treeneissä on kulkenut hyvin, vielä vähän jännitti miten siirto vieraalle kentälle ja kisatilanteeseen sujuu.

Ekassa startissa näkyi selvästi koirasta että hieman jännitystä oli ilmassa ja pää vähän pyöri lähdössä. Lähti kuitenkin hyvällä sykkeellä ja asenteella. Ohjaaja tosin sotki menoa aiheuttaen riman pudotuksen ja keppien aloituksen. Tuloksena A radalta 10 (-11,46) ja sijoitus 3.

Toinen startti kaatui hylkäykseen puolessa välissä rataa. Jostain syystä Flit otti minun pyöritykseksi tarkoitetun käännön hypyllä takaleikkaukseksi ja kääntyi väärään suuntaan. Tämän jälkeen otti saman hypyn uudestaan.

Kolmanteen starttiin ohjaajalle oman pään sisäinen puhuttelu ja asennetta kuntoon. Menossa oli ehkä vähän väsymystä ilmassa mutta vauhtia oli ihan kohtalaisesti. Rata sujui lähes ongelmitta, ainoastaan puomille viennillä aiheutui ongelmia. Puomilta oli tarkoitus kääntyä sivulle eikä jatkaa suoraan. Jouduin varmistamaan ylös nousun jonka seurauksena en enää kerennyt kunnolla puomin loppuun. Flitille ei ole vielä opetettu kääntymisiä puomin päätteeksi ja koska olin myöhässä jatkoi Flit matkaa täysin suoraan puomilta. Jouduin sen sitten kalastelemaan oikeaan suuntaan. Onnistuimme tässä kuitenkin virheettä ja tuloksena C radalta 0 (-17,65) ja sijoitus 1. Ensimmäinen LUVA siis merkattiin kisakirjaan.
http://www.youtube.com/watch?v=HQ8S1tRboZE

Kasataampas plussat ja miinukset mitä opimme tästä kisareissusta:
+ Kontaktit. Kontaktit pitää edelleen joka esteellä. Ainoastaan B radalla oli epäilyttävä puomin kontakti. Puomille tarkoitus nyt ottaa treenattavaksi sivuirtoamista ja käännökset puomin jälkeen.
+ Vauhti. Vauhtia oli kuten ajoista voi päätellä. Etenemät 3.99m/s ja 4.22m/s.

- Ohjaajan kannattaisi ohjata kuten treeneissä. Varsinkin ekalla radalla tein asioita joita en tee ikinä treeneissä??
- Kepit. Kepit on hivenen epävarmat kisoissa vaikka treeneissä kulkevatkin. Näitä täytyy harjoitella lisää ja varsinkin keppikulmien harjoittelua pitää lisätä
- Vauhti. Vaikka vauhtia oli, oli meno vieläkin hieman vetelän näköistä. Kovempaan vauhtiin olisi potentiaalia.

Seuraavat startit KAS:n kisoissa Virpiniemessä heti seuraavana viikonloppuna. Loppuvuoden kalenteri tutkinnan alla.

Paluu treenaavien mailmaan

Sattuneista syistä treenaaminenkin ja sitä kautta myös bloggaaminen on maistunut puulta. Flitin juoksut tosin onneksi sattuivat samalla tähän saumaan joten pidimme lähes 3 viikon tauon kaikesta agilityyn liittyvästä. OKK:lla kävin kouluttamassa mutta muuten olimmekin sitten lomalla. Viime viikolla palasimme kuitenkin tositoimiin Activen koulutustapahtuman merkeissä. Tiistaina meille oli luvassa Marko Mäkelän opastusta ja keskiviikolle Maria Mäkelää. Activen koulutustapahtumat ovat olleet joka vuosi menestys, hyvää seuraa, hyvää ruokaa ja mikä tärkeintä, hyvää opetusta. Näin myös tällä kertaa. Saimme paljon onnistuneita pätkiä Flitin kanssa aikaiseksi mutta myös paljon huomioita asioista mitkä kaipaavat lisää treenaamista. Saimpa myös kuulla nielaisseen "Agilityn ohjauksen perusteet" kirjan, sen verran kuulemma oppikirjamaista ohjaamiseni on. Kehuja on aina mukava kuulla. Jotain on sinne selkärankaan on siis jäänyt näiden muutaman vuoden aikana. Kontaktit piti lähes täysin ja ovat tällä hetkellä aika hyvän näköiset. Puomi mennään todella varmasti alas asti. Jonkin verran oli jo täällä nähtävissä samaa haahuilua mitä oli ennen juoksua ja jota epäilin juoksuista johtuvaksi. Tästä lisää alempana.

Perjantaina kävimme vielä vähän palkkailemassa pikkupätkiä ja keppejä. Samalla myös testasimme Active Dogin uuden Dogantin puomin. Yhden testin perusteella voin sanoa että on kyllä tukeva, ei heilu eikä heijaa. Ero esim. OKK:n Smartin puomiin on aivan huikea. Täytyy vielä testailla lisää tuota, mutta tälläinen puomin tulee olla jotta se on turvallinen koiralle. Tälläkin kertaa kontaktit tuli aivan loistavasti (no, yhden loikan teki, tunnustettakoon :) ) Viimeinen askel tulee todella alas eikä jää siihen rajalle.

Osallistuimme myös OKK:n iltakisoihin tällä viikolla kahden radan merkeissä. Sanotaan että postiivista oli että kontaktit piti jälleen ilman pienintäkään epäilystä. Muuten meno oli ihan kauheaa. Flit ei keskittynyt yhtään tekemiseen ja bongaili ympäriltä kaikkea mahdollista. Tämä ei siis ole juoksuista johtuvaa vaan selkeästi nyt koettaa vedättää. Osittain tuossa on varmasti vielä epävarmuudestakin johtuvaa haahuilua mutta enemmän vaikuttaa asenne ongelmalta. Tämämpä vuoksi nyt aloitamme keskittymisongelmiin keskittyvän korjaussarjan. Menetelmä on mietitty, parin viikon päästä näemme toimiiko. Raporttia seuraa.

Voihan vetelyys

Vetelyys vaivaa, niin ohjaajaa kuin koiraa. Ei ole vauhtia, ei terävyyttä. Jotain tarttis tehdä, mietintä alkakoon.
.
.
.
.
.
Startattiin Flitin kanssa KAS:n iltakisoissa KAS RY:n ulkokentällä ja meno oli tosiaan melko vetelää. Ei ollut vauhtia eikä oikein esteetkään imeneet mukanaan. Tämän lisäksi ohjauskin oli semmosta puolihuolimatonta heilumista joten eihän siitä kummasta aikaan saatu. Seuraavaksi keskitytään asenteen parannukseen ja lepäillään molemmat hiukan. Viime aikojen runsaat treenimäärillä ja lämpötilan nousulla lienee omat tekijänsä tässä sopassa.

Pitkän päivän ilta

Ei ole koiraharrastajalla vapaa-ajan käyttö ongelmia. Eilisen työpäivän päätteeksi kotia pikaisesti syömään että kerkeää viettämään loppu illan Haukkukeitaalla treenaten ja kouluttaen. Treeni vuorossa tällä kertaa Nico ja Eve. Tämän lisäksi Flit pääsi illan päätteeksi tekemään keppejä. Kentälle klo.18.00 jälkeen ja kotiin n. 23.00. Ajankäyttö ongelmia siis, päivätyö vie selvästi aivan liikaa aikaa. Tämän vuoksi sponsorointisopimuksia otetaan vastaan jotta voin lopettaa nämä häiritsevät päivätyöt ja keskittyä olennaiseen. Kaikki kiinnostuneet, rohkeasti vaan yhteydenottoja

Nicon kanssa treenattiin pitkästä aikaa yhdessä. Ovat Flitin kanssa niin erillaisia että molempien kanssa treenaaminen samaan aikaan sotkee molempien kuviot. Olen joko myöhässä, edelle tai aivan väärässä paikassa, riippuen kummalla olen viimeksi treenannut. Koiran taidot näyttää olevan tallella, mitään ei ole kadonnut. Selkä näyttää vaan taas hieman jumivan. Ratapohja oli mielenkiintoinen, näytti alkuun yksinkertaiselta mutta tarkempi tutkiminen paljasti aika monta erillaista toteutustapaa joista pitäisi valita se toimivin. Jossain vaiheessa kesää täytyy koettaa tehdä tämä Flitille ja kokeilla mikä sille on se sopivin ratkaisu.

Evelle pientä ratatreeniä. Even juoksukontaktit alkaa olla tosi varman oloiset, ihan huoletta noiden suhteen voisi ilmoittaa kisoihin. Tuo motivointi/fokus ongelma täytyy vaan saada korjattua. 

OKK:lla mennään koko ilta samalla ratapohjalla jotta vältytään turhalta radan kasaukselta pitkin iltaa. Eli vedin omalle treeniryhmälle saman radan kuin oli ensin treenannut Nicon kanssa. Paikalla oli tällä kertaa vain 2 koirakkoa joten kerkesimme hiomaan ja kokeilemaan eri variaatioita radan kiemuroihin. Tästä olikin hyötyä sillä se ensimmäinen suunnitelma ei välttämättä ollut kokonaisuudeltaan se toimivin. Loppujen lopuksi aika sulavat linjat saatiin molemmille aikaiseksi.

Ennen kotiin lähtöä vielä Flitille muutamat keppisuoritukset. Maltti olisi valttia, mutta tällä hetkellä tuntuu intoa olevan enemmän. Sattuu kyllä oikeaan väliin mutta liika vauhti kostautuu sen jälkeen. Täytyy nyt enemmän treenata ja palkata noita keppejä korkeassa vireessä jotta oppii tekemään ne huolella myös silloin.

Agilityn viikko kooste

Viime viikko olikin niin täynnä koiramaisuuksia että alkoi jo hieman mennä yli. Ensin meni viikonloppu aamusta iltaan PSSPH_n MH-kuvauksessa toimihenkilönä. Tästä selvittyä torstaihin mennessä 4 ohjatut treenit, 1 omatoimi treenit ja OKK:lla käyty vetämässä treenit 3 luokkalaisille. Lauantaina vielä startattiin Flitin kanssa OKK:n kisoissa hypärillä. KAS:n epikset oli tarkoitus käydä ottamassa kenraalina mutta nämä jätimme väliin.

Pikakooste mitä viikosta jäi käteen. Liikaa kaikkea käytäväksi sen tarkemmin läpi
Flit:
+ Turhat ihmettelyt alkaa olla täysin historiaa, nykyään mennään sinne minne ohjataan.
- Vauhtia voisi olla hiukan enemmän mutta eiköhän se sieltä löydy kun varmuutta tulee lisää.
+ Irtoaa hyvin.
+ Lukee rataa hyvin
+ Lähti päälle juoksuun erinomaisesti (tämä on ollut meidän murhe tähän asti, ei näköjään tällä viikolla)
- Kepeille tullut epävarmuutta. Täytyy nyt ottaa tehotreeniin ja palkata paljon. Etenkin kovasta vauhdista kepeille tuloa täytyy nyt saada palkattua
+ Kontaktit alkaa näyttää hyvältä. Keinu mennään jo radalla, puomilla kaarta aletaan nyt häivyttämään ja toivotaan ettei tule pomppuja. A-estekin on otettava työn alle

Sitten ne kisat. Hylkyhän sieltä napsahti. Kepeille vienti hieman hankala mutta sain kuitenkin käännettyä sen oikeaan suuntaan. Flit haki nätisti ekan välin mutta paineli suoraan taustalla näkyvään putkeen. Tätä keppi kohtaa lukuunottamatta puhtaana läpi. Nyt ei myöskään ihmetelty toimitsijoita joten fokus pysyi siellä missä pitikin. Myöskään OKK:lla ihan radan vieressä olevat katsojat eivät aiheuttaneet mitään ongelmia. Putkijarrut tosin unohtui ohjaajalta täysin joten aika kauheita kaarroksiahan tuolla nähtiin. Eli kokonaisuudessaan positiivisin mielin poistuin näistä kisoista ja seuraaviin on jo ilmoittauduttu. Kepit menee nyt tehotreeniin jotta tämän kisan kaltaisilta virheiltä vältytään jatkossa

Eve:
+ Radan luku parantunut, ihan kaikkialle ei tarvitse viedä
+ Kontaktit alkaa olla kisavalmiit
- Keskittymiskyvyssä parantamista. Tämä näkyy etenkin kepeillä joilla tulee virheitä sen herpaannuttua

Eli sen motivaation ja keskittymiskyvyn kanssa tehdään töitä edelleen. Kääpiösnautseri on vaan kääpiösnautseri, se on vaan sen luonto. Evehän on agilityssä paljolti samanlainen kuin normielämässä, huoleton haaveilija, eli eipä tämä kauheasti yllätä. Kun harrastaa kääpiösnautserin kanssa, kannattaa aina pakata treenikassiin hyppysellinen huumoria, roima annos kärsivällisyyttä ja ripaus ymmärrystä, muuten ei selviä.

Kesäkausi korkattu

Kuten lehmät ja hevoset jotka keväisin pääsevät vapauteen ja kirmaavat pitkin peltoja vailla huolen häivää, myös agilitykoiran elämässä kevät merkitsee siirtymistä ulos vapauteen. Suomeksi, olemme tehneet siirtymän hallista ulkokentille. Pieni pelko kalvoi sisintäni, kun mietin mitä kaikkea pieni borderi keksii tässä uudessa ympäristössä. Varsinkin kun ulkotreenejä Flitillä taitaa olla takana noin. 1kk verran viime kesältä. Samalla saimme uuden treeniryhmän uusine jäsenineen.

Ohjelmassa oli tasoltaan 1lk rataa, kahdessa osassa kun jätimme puomin välistä pois. Positiivista oli huomata että koira oli kuulolla lähes koko ajan ja hommassa oli tekemisen meininkiä. Ainoastaan kerran piti koira käydä palauttamassa ruotuun kentän laidalta kun joku haju meinasi viedä mennessään. Negatiivista oli huomata että olen välillä ihan hukassa ohjauksellisesti tuon kanssa. Tietyt asiat on vaan ohjaajalle hankalia kun on vuosia välttänyt opettelemasta niitä tarpeettomina. Nyt on sitten se päivä edessä että ne on kuitenkin opeteltava. Sen verran illasta jäätiin kuitenkin positiiviselle puolelle että ilmoitin Flitin OKK:n hypärille. Sitä ennen kerkeämme käydä vielä kertaalleen ulkona treenaamassa ja harjoittelemassa kisaamista KAS:n epiksissä joten eiköhän meillä jo tuolloin pysy molemmilla ajatus kasassa yhden radan verran.

Talvikausi päättyy

Mistä tällä korkeudella tietää että talvi päättyy? Siitä että ohjattujen treenien talvikausi päättyy. Kelistä sitä ei auta ainakaan päätellä, yöllä satelee vieläkin uutta lunta maahan. Eli onpa mukavan raikas sää treenata ulkona.

Flitin viimeisissä treeneissä katsottiin läpi kontakteja, keppejä ja tehtiin pientä radanpätkää. Kontaktit on vielä vaiheessa kun nyt koetetaan saada nuo juoksukontaktit kuntoon joten niistä ei sen enempää. Ne menevät nyt työn alle ja tarkoitus saada kisakuntoon kesäkuun aikana. Keppeihin alan olla todella tyytyväinen. Nyt alkaa näkyä se pohjatyö ja itsenäisten keppien opettaminen mitä tuon kanssa on tehty. Flit kestää nyt lähettää tarvittaessa todella kaukaa kepeille ja se tekee ne itsenäisesti loppuun. Tästä syystä esim. takaleikkaus kepeillä ei tuota mitään ongelmaa. Samoin kulmat alkaa olla aika hyvin hallussa. Ainut ongelmamme tällä hetkellä onkin vedättäminen kepeillä. Vauhti kasvaa mutta järki vähenee samassa suhteessa. Terrierimäistä, eikö vain? Eli maltti katoaa ja ja välillä jää osa kepeistä suorittamatta. Tähän osa-alueeseen siis keskityttiin näissä treeneissä ja saatiinkin hyvät ohjeet joilla jatketaan. Itse olisin junnannut lähiviikot ihan toisella tavalla mutta onni on hyvät kouluttajat jotka pistävät koulutettavat ojennukseen. Muutenhan nuo kepit on jo ihan valmiit kisoihin. Pienessä ratatreenissä näkyi että oikeaan suuntaan mennään edelleen. Ei pienintäkään himmailua, irtosi esteille todella hyvin jonka seurauksena kesti takaleikkaukset ja irtoamisen sivulle päin. 

Siirtymämme ulkokentille onkin melko nopea. Eilen päättyi talvikausi ja tänään voimmekin jo avata ulkokauden. Jännityksellä odotamme kuinka ulos siirtyminen vaikuttaa pienen terrierin psyykkeeseen. Näemmekö laajoja kunniakierroksia pitkin lähimetsiä tai jäljestyksen alkeet, jää nähtäväksi. Saamme myös uuden treeniryhmän joka voi tehdä tuolle ihan hyvää. Lievää kyttäilyä on ollut havaittavissa jos olemme saaneet treeneihimme vierailevia tähtiä. Eli tätä pääsemme myös kitkemään pois.

Tänään päättyy myös OKK:n kisoihin ilmoittautuminen, pitäsköhän tuo otus ilmoittaa ennen treenejä sinne niin ei tule katumapäälle

Työn alla kontaktit

Kesä lähestyy ja siten myös suomalaisittain se aktiivisin kisakausi. Tämähän aiheuttaa tietysti jo pienen paniikin kahden nuoren koiran kouluttajassa. Kisoihin pitäisi päästä mutta kaikki on vielä levällään. Eilen työn alle päätyi kontaktit. Pelkät hyppyradat ei mieltä lämmitä, agilityradoillekin olisi päästävä. Mukaan niin Flit kuin Evekin ja auton keula kohti Activen hallia.

Ensin Evelle keinua ja A-estettä. Keinulla ongelmana tällä hetkellä on puomin ja keinun erottelun vaikeus, jonka vuoksi emme tänäänkään tehneet molempia samalla kertaa. Jos teemme molempia samalla kertaa, menee vauhti molemmilla ja säikkyy keinua kun ei oikein tajua että kumpi este nyt tällä kertaa oli kyseessä. Nyt kun teimme vain keinua, vauhtia oli taas hyvin eikä mitään arpomista ollut. A-estekkin oli varsin mallikas. Vedättämistä ei siedä, loikkaa aivan liian korkeelta, mutta samaa tahtia mennen ottaa nätisti. Muuten nuo suoritukset olisivat jo kisavalmiit, nyt täytyy vaan saada tuo keinu/puomi erottelu kuntoon.

Flitille tein kaikki kontaktit. Keinu näyttää todella hyvältä, juoksee todella kovalla sykkeellä lähes päähän asti ja lähtee vasta kun keinu paukahtaa maahan. Voisihan se vielä juosta muutaman kymmenen senttiä aivan reunalle asti jolloin keinu laskisi hieman nopeammin mutta kyllä tuokin jo kelpaa. A-este on jäänyt viime aikoina vähemmälle ja se kyllä näkyi. Kyllähän ne kaikki kontaktille osui mutta pari ekaa aivan kauhean korkealle. Loppuun vielä pari puomi suoritusta. Tällä kertaa kaksi aivan täydellistä suoritusta, hyvällä rytmillä niin pitkälle kuin askelia muuttamatta mahdollista ja hyvällä sykkeellä eteenpäin. Viimeinen kosketus puomiin näytti tulevan molemmilla kerroilla kontaktin viimeisen kolmanneksen kohdalle joten erittäin hyvä suoritus.

Eve aloitti kontaktien harjoittelun 2on2off tyylillä ennenkuin päädyin ne vuoden vaihteen aikaan vaihtamaan. Vaihdon jälkeen en ole vielä katunut kertaakaan. Suurimmat syyt vaihtoon olivat: Eve on pieni, ei mikään mailman nopein, kääpiösnautseri. En nähnyt järkeä tuhlata radalla aikaa istuttamalla helposti turhautuvaa kääpiösnautseria kontaktilla kun senkin ajan voisi käyttää kauhean mukavaan juoksemiseen.

Kuten Eve, myös Flit aloitti kontaktit 2on2off tyylillä. Vielä en kadu Flitin kohdalla vaihtoa 2on2off tyylistä juoksukontakteihin vaikka välillä mietityttää että saanko pidettyä tuon otuksen kurissa ettei se ala loikkimaan yli noista. No kouluttamallahan siitä selviää. Flitille vaihdos tuli vielä Eveä myöhemmin joten töitäkin on vielä edessä enemmän. Flitin kohdalla vaihdon syinä ei oikeastaan ollut yksikään yllämainituista vaan puhtaasti vauhti. High risk/High reward, agilityssä nopein koira voittaa. Eikä tuo pysäytyskontakti ole oikein ikinä istunut minun ideologiaan, kesken vauhdikkaan suorituksen koira pysäytetään radalla. 

Onnistumisen iloa

Kyllä agility on hankalaa. Ensin tuskailet yhden asian kanssa ja tuntuu ettei homma etene. Sitä miettii jo että kohta lyön hanskat tiskiin. Mutta sitten. Voi että sitä onnistumisen tunnetta kun yhtäkkiä treeneissä tajuat että ongelmahan on poissa. Tätä jatkuukin sitten hetken kun tajuat että teillä on uusi ongelma jossain muualla. Juuri kun jo luulet osaavasi paljon, joudut opettelemaan uutta. On se hieno laji tämä agility.Varsinkin neuroottiselle perfektionistille jolle vain täydellinen kelpaa.

Reissujen takia vaihtelin Flitin treenejä ja viikonlopulle tuli tupla treenit, perjantaina 2-3lk treenit ja sunnuntaina sitten oman ryhmän treenit. Perjantai treenit jouduttiin palastelemaan koska kontaktit ei ole vielä siinä kunnossa että niitä voisi juosta radalla. Sunnuntain omissa treeneissä päästiinkin menemään täysin ohjelman mukaan. Tärkein positiivinen havainto viikonlopulta on Flitin ilme radalla. Flitin kanssa olen tuskaillut satunnaista "käsijarru" päällä kulkemista viime syksystä lähtien. Viikonloppuna viimeistään alkoi tuntua että tämä vaihe alkaa olla täysin ohi. Ilme on ihan erilainen joka lähdössä ja yleensä vain paranee kun pääsee vauhtiin. Koiran katse on eteenpäin seuraavalle esteelle ja lukee sekä rataa että ohjausta todella hyvin. Edellisestä "käsijarru" treenistä alkaa olla jo ikuisuus, ihan satunnaisia hitaita kohtia tulee vaikeissa paikoissa, mutta näistäkin ohi mentyään vauhti paranee. Sehän kuulostaa hyvältä, eikö vain? Kyllä, mutta, mutta... Nyt vaan täytyisi tuo ohjaajan ajatusmalli saada kohdalleen. En voi enää viedä koiraa perille asti joka esteelle, joka esteeltä on lähdettävä ajoissa liikkeelle, ohjauksen on oltava valmis paljon aiemmin ja ohjaajan liikettä on tosissaan mietittävä. Nicon kanssa kerkeää, koiran hitaampi vauhti antaa aikaa, Flitin kanssa tulee ongelmia jos nuo asiat eivät ole kohdallaan. Ohjaajalle yksi softapäivitys, kiitos.

Viikonlopun treeneissä havaittuja puutteita olivat päällejuoksu (ei millään lähde vastaiseen käteen mukaan vaan juoksee helposti hypyn ohi) ja kaarrokset (valuvat laajaksi todella helposti). Kaarroksille en aio vielä hetkeen tehdä mitään, vauhti on tärkeämpää tällä hetkellä, mutta tuo päällejuoksu on otettava työn alle.

Hampurilais periaatteen mukaan loppuun vielä mieleen jääneitä positiivisia asioita. Näitä olivat molempina päivinä radalla olleet kepit (onnistuivat todella hyvällä prosentilla), se vauhti ja radan luku. Perjantaina onnistui kepit jopa kohtuullisen hankalaan suljettuun kulmaan josta olen todella tyytyväinen. Suoraan kepeille tultaessa alkaa onnistumisprosentti olla jo lähes 100%. Vielähän sillä välillä hirttää kaasu kiinni ja maltti ei riitä, mutta parempi näin. Radanlukutaitoa testattiin ohjaajan jäädessä välillä esteille miettimään syntyjä syviä. Välillä koira meni ja ohjaaja tuli perässä koettaen tehdä parhaansa. Koiraa oli kiittäminen että pystyimme tälläisessäkin tilanteessa vetämään puhtaan pätkän. Olen tähän asti ohjannut satunnaisia lainakoiria lukuunottamatta hitaita/mukana kulkevia koiria joita ohjataan lähes 100% koiran rinnalta ja suurimman osan aikaa edeltä. Nyt täytyisi oppia ohjaamaan koiraa joka menee edellä. Hankalaa, taas menee asiat uusiksi. Kylläpä agility on hankalaa.

Häiriönsietoa Flitille

Vaikka treeniä ja agilityä alkaa olla liikaakin, kävin kuitenkin Flitin kanssa Nicon agility vuorolla OKK:lla treenaamassa. Flit on (ainakin minun mielestä) reagoinut välillä liikaa ympärillä tapahtuviin asioihin joka vaikuttaa ilmeeseen jolla se agilityä tekee. Koska harjoituksen tavoitteena oli saada parannettua häiriön sietoa ja keskittymistä agilityyn kisatilanteita varten, harjoitukset oli lyhyitä pätkiä (hyppy-putki-hyppy, putki-hyppy tyylisiä) palkaten ja koiran kanssa taistellen. Tämän lisäksi tein 3 puomi harjoitusta.

Häiriönsiedon harjoitteluun OKK:n halli on kyllä loistava, hämärä kuplahalli jossa on kisojen ja treenien aikaan kauhea meteli. Flit on käynyt hallissa vain kerran noin vuosi sitten joten paikka ei tosiaankaan ole tuttu. Ilokseni huomasin ettei vauhti ainakaan kauheita pudonnut eikä ylimääräistä haahuilua esiintynyt. Omasta mielestä ei mennyt ihan täysillä radalla eikä puomilla, treeniryhmän mukaan kuitenkin ihan mukavaa vauhtia se piti. Lienenkö hieman liian kriittinen tuon vauhdin suhteen?

Puomilla näyttää tulevan kiire jos aikoo keretä vedättämään loppuun, tälläkin kertaa vaikkei ihan optimaalisesti tullutkaan. Puomista tuli kuitenkin jo tuollakin kommenttia että aionko jatkossa ja etenkin kisatilanteissa keretä ohjaamaan puomin jälkeisiä esteitä? Ei kai se auta kuin vain keretä ja pyrkiä ohjausvalinnoilla ennen puomia auttamaan tätä. Kunhan ei opi loikkimaan vaan pitää kontaktit. Kyllähän tuosta varmasti semmoista veitsen terällä elämistä kisoissa tulee, mutta se ei pelaa joka pelkää.Onhan tämä kuitenkin nopeuslaji.

Agilityä lomaviikko täynnä

Pääsiäisen jälkeinen viikko oli täynnä agilityä (ehkä vähän liikaakin). Flitille kahdet ohjatut treenit, Nicolle yhdet ostetut treenit Activelta, Evelle kontaktitreenit vapaavuorolla ja viikonlopulle vielä 2 kisastarttia Nicon kanssa. Olipahan taas viikon aikana tekemistä.

Flitin kanssa käytiin ensimmäisissä ohjatuissa tiistaina. Ohjelmassa oli jarrutuksia erikoisesteille, pituudelle, muurille ja renkaalle. Täytyy tunnustaa ettei näitä ole paljon Flitille tehty ja se näkyi. Joko ei jarruttanut tai sitten jos jarrutti, meinasi jäädä este suorittamatta tai muurin palikat vaan lenteli. Putkella jarrut näytti olevan täysin hukassa, joka kerran toista metriä putkesta suoraan ennenkuin kääntyi. Ei hyvä ollenkaan. Kotiläksyjä tuli näistä treeneistä ja ihan aiheesta. Tällä kertaa vauhdin kanssa oli vähän kaksijakoiset treenit. Alussa mentiin vähän himmaillen, irtoili kuitenkin esim. putkeen useamman metrin päähän. Loppua kohti kuitenkin alkoi taas asenne muuttumaan kohdalleen. Viikon toiset ohjatut oli lauantaina. Paikalle mennessä jo mietitytti että olenkohan oikeaan aikaan paikalla kun ketään ei näy. Olin kuitenkin, olin vain ainoana treeniryhmästä paikalla tällä kertaa joten sain siis ihan yksityistunnin. Tänään ohjelmassa oli 16 esteen, kohtuu yksinkertaista radan pätkää. Ainoina haasteina lähinnä muutamat tiukemmat käännökset joissa oli tarkoitus treenata koiralle jarruja. Ja jarruja tosiaan tarvittiin. Tällä kertaa Flit oli alusta alkaen täysillä mukana ja vauhtia riitti. Ohjaaja vaan meinasi olla myöhässä useampaan kertaan. Flitin kanssa esteille ei vaan voi jäädä odottelemaan jos meinaa keretä jatkoon. Tämä tuli todettua useampaan kertaan. No saatiin se sitten puhtaasti läpikin kun vaan muisti lähteä liikkeelle ajoissa. Koska olimme yksin paikalla, kerkisimme juosta toisenkin 16 esteen pätkän. Jälleen samoja ongelmia kuin ekalla, ohjaaja jumii esteille odottamaan että tuleppas sieltä. Tämä on jäänyt päälle Nicon kanssa treenaamisesta, sitä kerkeää ja on oikeastaan pakkokin odotella ettei ole sitten liian aikaisin seuraavalla esteellä. Oman pään sisällä ohjausmoodin vaihto ei meinaa onnistua ihan noin vain. Tämäkin pätkä onneksi loppujen lopuksi puhtaana läpi ja saatiimpa viimeisellä vedolla loistava osoitus Flitin radanluvusta. Ohjaaja kauhean myöhässä persjätössä, koira ensin jo lähes ohi esteeltä mutta palasi takaisin suorittamaan esteen huomattuaan että tätä se varmaan tarkoittaa vaikka seikkailee missä sattuu. Opeta koirasi hyvin niin voit itse mokailla.

Onneksi Flit lukee rataa ja lukitsee esteet jo aivan käsittämättömän hyvin treenimääriin nähden. Sen voi jättää aika aikaisessa vaiheessa suorittamaan estettä ja lähteä itse eteenpäin. Ja tälle tulee tarvetta jos ja kun tämä vauhti pysyy /kasvaa.

Nicolle sain ostettua valmennusryhmä treenit keskiviikolle 3lk:sten ryhmästä. Myös tämän treenin tarkoitus oli jarrutukset erikoisesteille. Ei tuossa kauheita ongelma kohtia Nicolle ollut, ainoa hankaluus oli mitoittaa oma vauhti uudestaan Flitin treenien jälkeen. Flitin treenien jälkeen, olen Nicon kanssa usein liian aikaiseen liikkeellä jolloin joko Nico ottaa kiellon tai sitten joudun odottelemaan sitä seuraavalla esteellä. Ja sama sitten toisinpäin kuten yllä kirjoitin. Loistavana esimerkkinä tästä muuri, hyppy, pituus pätkä joka oli sama sekä Flitille että Nicolle. Flitin kanssa muuri jaakotuksella ja sitten kiireellä persjättöön että kerkeää ajoissa. Nicolle lähdin samalla tempolla liikkeelle muurilta ja huomasin että seisoskelen paikallaan pituudella koiraa odotellen. Näillä kahdella koiralla ei tulla kisaamaan samaan aikaan, sen voin jo luvata.

Nicon kanssa kisattiin vielä viikonloppuna OKK:n kisoissa kaksi agilitystarttia. Kisat oli onneksi vasta iltapäivästä niin kerkesi heräilemään ja aurinkokin paistoi. Tällä kertaa ajoitukset oli onneksi aikalailla kunnossa ja kohtuu tyytyväinen olen startteihin vaikka tulosta ei tullutkaan. Ekalta radalta 5 viimeiseltä hypyltä. Nico oli jo oikeassa linjassa viimeiselle kun päättikin yhtäkkiä lähteä minusta poispäin?? kiertäen hypyn toiselta puolen ohi? Tästä ei oikein saatu selvyyttä paikan päällä mitä siinä oikein tapahtui. Ohjauksen loppuminen olisi pitänyt tuoda koira tuossa tilanteessa hypyn ohi mutta ohjaajan puolelta, ei siten että koira säntää toista metriä ohi ulkokautta? Toiselta radalta HYL Nicon hypätessä hyppy väärinpäin. Jälleen vähän outo tilanne, keppien jälkeen tein päällejuoksun koska seuraava este oli keppien vieressä ollut hyppy takakiertona. Nico kuitenkin säntäsi ihan suoraan minusta ohi selän puolelta ja suoritti hypyn väärinpäin? Videoanalyysi odottaa että mitä noissa oikein tapahtui, hyvin outoja virheitä meille.

Even kanssa käytiin treenaamassa kontakteja Activella Nicon treenien jälkeen. Even kontaktit alkaa näyttää hyvältä keinua lukuunottamatta. A menee pienellä muistutuskäskyllä vauhdilla loppuun asti. Puomilla on tällä hetkellä käytössä kaari jolla varmistetaan suoritus loppuun ettei tule palkattua vääriä suorituksia. Molemmat esteet on vauhdikkaita ja suoritus jatkuukin tämän jälkeen vauhdilla. Even kontaktien tämä on täysin oikea ratkaisu, OnOff ei olisi ikinä tuonut muuta kuin suruja ja murheita kisaamisen kannalta. Keinu onkin sitten ongelmallisempi. Eve ei tunnu keskittyvän yhtään annettuun komentoon/edessä olevaan esteeseen eli keinun ja puomin erottelu ei onnistu. Tästä johtuen se säikähtää aina eka kerran keinua irti tehdessä ja tämän jälkeen ei oikein uskalla tehdä sitä. Jotenkin pitäisi saada varmemmaksi tuo keinu niin alkaisi pikkuhiljaa olla kontaktit kasassa.

Treeniä, treeniä

Kisojen jälkeen on treenattu sekä Even että Flitin kanssa aika ahkerasti. Ehkä liiankin, taukoa luvassa molemmille. Pääpaino on ollut kontakteissa ja motivaatiossa.

Evelle on haettu motivaatiota radalle ja tätä kautta estehakuisuutta. Käppänän "En tee jos ei huvita" asenne ei oikein meinaa soveltua agilityyn. Kuitenkin ilon ja positiivisen hulluuden avulla saa tuonkin menemään melko mukavasti radalla eteenpäin. Mitään kauheita toistomääriä, kieltämisiä/moittimisia ei siis tosiaan voi harrastaa, siinä vaiheessa on jo sama lähteä kotiin. Kontakteille Evelle on valittu kaikille esteille juoksukontaktit. Pienen ja ei niin helposti motivoituvan kääpiösnautserin pysäyttelyyn kontakteille on nähnyt järkeä. A-este on ollut alusta alkaen jo luonnostaan melko hyvä. Puomilla taas on ollut taipumusta loikata liian ylhäältä ( eli kyllä se pienikin saa kontaktivirheen aikaiseksi jos haluaa). Pikkuhiljaa on alkanut ottamaan vielä yhden loikan alaspäin ennen loikkaa ja osuu tällöin nätisti kontaktille. Eihän tuo vielä varma ole.

Flit on osoittanut että sillä on paha tapa joko lähteä täysillä tai sitten puolivaloilla. Tätä on nyt koetettu parantaa jotta saataisiin nuo hitaimmat vaihteet pois. Tuntuu hiukan että jos palkka on valmiina edessä, meno on täysillä eteenpäin. Jos palkka ei ole tiedossa vaan tulee jossain vaiheessa, otetaan taas hitaammat vaihteet käyttöön. Eiliset treenit oli aikalailla 50/50, alussa näytti että taas meinataan himmailla mutta loppua kohti lähdötkin sujui täysillä vaikka palkka olikin minulla. Jatkossa tarkoitus on enemmän tehdä rataa ilman etupalkkaa ja palkata aina jos lähtö tapahtuu täysillä. Flitin kontaktit....ovat olleet kauheaa säätöä. 2on2off kontaktit on mietityttänyt alusta alkaen kun ei oikein miellytä itseä. Toisaalta taas en ole oikein omasta mielestä osannut muutakaan opettaa, joten niillä on menty. Kauhean jahkailun (ja pienen testailun päätteeksi) päädyin kuitenkin että alan opettamaan puomille ja keinulla juoksukontaktit. A-este pysyy ehkä 2on2off kontaktina. Nyt on muutaman kerran treenattu juoksupuomia ja arvata saattaa ettei se ihan 100% varma ole. Sen siitä saa kun säätää, saa nähdä kostautuuko tämä mulle täysin. Mutta ei ne myöskään ihan toivottamat ole olleet, askelpituus sattuu aika mukavasti kohdalleen kun juoksee täysillä. Tästä pääsemmekin niihin positiivisiin asioihin, eli siihen että tuo puomi nopeutuu huomattavasti. Nyt kun Flit oikeasti juoksee puomin täysillä eikä emmi sitä loppua, saan itse laittaa kenkää toisen eteen ihan tosissaan että olen vedättämässä puomin edelle Flitin tullessa kontaktille.

Varmuutta parantamaan on nyt puomille otettu molemmille kaari käyttöön joka sai välittömästi kontaktit osumaan kohdalleen. Täytyy nyt tuon kaaren avulla saada nuo askeleet syöpymään mieliin jotta menisivät samalla tavalla myös kun kaari poistetaan. Tai ennen kuin se poistetaan, on se tarkoitus halkaista kahdeksi "tolpaksi" puomin molemmin puolin jolloin voidaan ruveta harjoittelemaan puomin jälkeistä kääntymistä jos ohjaaja jää jälkeen.

Kisoja, kisoja

Kisapäivitys Activen kisoista, myöhässä mutta kuitenkin.

Flitin kanssa juostiin hypäri lähinnä kokeilumielessä. Tiedossa oli että kokemattomuus todennäköisesti paistaa menossa kun joutuu uuteen tilanteeseen. Ja näinhän siinä kävikin. Koira katseli jo lähdössä ihmeissään että onpas täällä paljon ihmisiä ja meinasi radallakin käydä moikkaamassa toimitsijoita. Vauhti hukassa ja osasta esteitäkin ohi. Ei hyvä, ei ollenkaan. Positiivista oli että saatiin hyviäkin pätkiä aikaiseksi ja kepit sujui hyvällä tempolla. Harmitti silti vietävästi vaikka kuinka jo alun alkaen tiedostin että näin voi käydä. Nyt sitten ruvetaan korjaamaan kohtia joissa oli puutteita. Kontaktienkin suhteen on otettua uusia suunnitelmia käyttöön, näistä lisää myöhemmin kun nähdään jatketaanko näin vai todetaanko huonoiksi koko ajatus. Koira on kohta 2-vuotias ja silti vielä pitää miettiä noita. Hankalaa olla agilityohjaaja.

Nicon kanssa juostiin kaikki kolme rataa. Tulokseksi HYL, yliaika nolla ja HYL. Ensimmäinen HYL seurausta yhden kiellon jälkeisestä lepsuilusta. Kielto esteelle numero 9. Toinen rata ei ollut kaunis mutta puhdas kuitenkin. Yliaikaa valitettavasti pari sekunttia (ratapiirros). Viimeinen rata meni hyllyksi huonon ohjaamisen seurauksena johtuen ohjaajan kunnosta. Nyt kun koiran selkä ei näyttänyt kauheasti vaivaavan alkoi vaivata ohjaajan selkä. Vaikka Nicon meno oli parempaa, jotenkin tuli tunne että nyt kun Nico on treenannut enimmäkseen kivituhkalla, alustan vaihtuminen tekonurmeksi aiheutti hieman arpomista esteillä. Ihan tyytyväinen olen kuitenkin koiraan, ohjaajan selkä täytyy laittaa seuraavaksi kuntoon.

Keppejä, keppejä

Flitin keppi projekti eteni jälleen yökyöpeli treeneillä. Ongelmana on ollut vireen ja vauhdin noustessa kasvava malttamattomuus, eli vauhdissa ei enää osuta oikeisiin väleihin. Nyt Flit on alkanut yhä paremmin osua oikeaan väliin ja malttaa tehdä kepit loppuun asti. Eilisissä treeneissä suoritettiin ensin vauhdista pelkkiä keppejä sekä tämän onnistuessa, otettiin keppejä putkesta vauhtia hakien. Oli mukava huomata että Flit haki kepit nätisti putkesta tullessa. Muistimpa treenata jopa ohjaten molemmin puolin. Huomaa että kummalta puolen on treenattu enemmän, koiran vasemmalta puolen ohjaten oli homma vaikeampaa Flitille. Vielähän noita pummeja tulee mutta tarkkuus paranee koko ajan vaikka vire pysyy korkealla. Keppien lisäksi paranneltiin irtoamista. Palkkaa putken päähän ja koiralle virittelyä, hyvin irtoaa 15m päästäkin. Eiköhän tuosta saada putkihullu tehtyä.

Evelle tehtiin puomin kontaktia ja fokusointia eteenpäin. Eveä vaivaa sama vika kuin äitiään, itsepäisyys. Kun homma maistuu, vauhtia löytyy ja esteeet löytyy, mutta kun ei huvita niin sitten ei huvita. Kontakteilla ajatusta on mutta tarkkuutta tarvitaan pikkasen lisää.

Progress so far

Pyyhitäämpäs pölyjä tämän blogin päältä. Edellinen päivitys 4kk takaa, johonkin se aika on kulunut.

Nico
Nicon talvi on kulunut selkää parannellessa. Hypyt laskettiin 30cm jo ennen joulua kun havaittiin että korkeammat hypyt liikaa. Pahimmillaan näytti että jopa nuo 30cm hypyt on vielä liian korkeat. Nico viettikin useita viikkoja ilman agilityä. Kuntoutukseksi Nico on myös muiden koiriemme tavoin aloittanut uintiharrastuksen. Olemme onneksi Oulun lähiseudulla hyvässä tilanteessa, lähistöllä on useita koirauimaloita joissa uittaa koiriaan. Suosittelen koirallisille jotka sattuvat Oulun seudulle: http://www.koirakylpylavesipeto.fi.  Joulun jälkeen palattiin treenivahvuuteen ja selkeästi tauko teki hyvää. Halua on kauheasti, tämä ei ole kadonnut mihinkään. Nico onkin aina ollut siitä harvinainen kääpiösnautseri ettei sen työmoraali oikeastaan laske ikinä. Se on aina valmis töihin ja hallilla ollessa nykyään oikeastaan jo vaatii tekemistä. Hyppääminen on selkeästi parempaa ja rimat on noussut jo 35cm. Tarkoitus on pikkuhiljaa nostaa rimoja tähdäten Active Dogs:n maaliskuun kisoihin jos ei takapakkeja tule.

Flit
Flit on nyt 19kk, eli virallinen kisaikä tuli ja meni :). Vielä ei olla ihan valmiita kisaamaan mutta virallinen mittaus suoritettiin kuitenkin heti 18kk tultua täyteen. Tulokseksi saatiin selkeä mini, joten sen suhteen ei tarvitse enää huolehtia. Korkeus on noin 34cm-34,5cm, eli juuri sopivan kokoinen miniluokkaan. Radalla vauhtia alkaa jo olla aika mukavasti ja estehakuisuus alkaa olla todella hyvä. Myös ohjauksellisesti aivan mahtava koira. Reagoi tosi hyvin ohjaukseen, vartalon liikkeeseen ja rytmittämiseen. Lukitsee myös esteet tosi hyvin jo tässä vaiheessa. Kisaamisen aloittamista jarruttaakin malttia vaativat esteet, kepit ja kontaktit. Molemmat esteet kyllä osataan, mutta kun malttia ja varmuutta ei ole vielä tarpeeksi. Yksittäisenä esteenä ja rauhallisena osaa jo kaikki, mutta kun vire nousee niin alkaa tarkkuus heikkenemään. Kepeillä alkaa jo osumaan kohdalleen kohtalaisessa vireessä ja haaveena onkin hypäri Active Dogs:n maaliskuun kisoissa. Kontaktit taas meinaa hajota täysin vireen noustessa. Agility radalle siis tuskin päästään ennen kesää. Treeniryhmämme tälle talvea onkin hyvää koulutusta pienelle borderille. Neljän terrierin muodostamassa treeniryhmässä ääntä ja vauhtia riittää ja vire nousee koirilla. Eiköhän me tässä porukassa opita tekemään esteet korkeammallakin vireellä.

Eve
Evellä ikää on jo hieman yli 2 vuotta. Kokoluokaksi varmistui mini, tosin eipä tätä kukaan varmaan epäillyt, korkeutta max. 32cm. Äitinsä oloinen menijä vielä, motivaatio riippuu niin päivästä. Hyvänä päivänä vauhtia ja estehakuisuutta on, toisena päivänä vain tuijotellaan ohjaajaa eikä meinata osua esteille ilman nenästä vetoa. Kepit alkaa olla jo kisakunnossa. Kontakteilla on vielä tekemistä. Tällä hetkellä siis työn alla estehakuisuus ja vireen pysyminen päivästä toiseen.