Kuten lehmät ja hevoset jotka keväisin pääsevät vapauteen ja kirmaavat pitkin peltoja vailla huolen häivää, myös agilitykoiran elämässä kevät merkitsee siirtymistä ulos vapauteen. Suomeksi, olemme tehneet siirtymän hallista ulkokentille. Pieni pelko kalvoi sisintäni, kun mietin mitä kaikkea pieni borderi keksii tässä uudessa ympäristössä. Varsinkin kun ulkotreenejä Flitillä taitaa olla takana noin. 1kk verran viime kesältä. Samalla saimme uuden treeniryhmän uusine jäsenineen.
Ohjelmassa oli tasoltaan 1lk rataa, kahdessa osassa kun jätimme puomin välistä pois. Positiivista oli huomata että koira oli kuulolla lähes koko ajan ja hommassa oli tekemisen meininkiä. Ainoastaan kerran piti koira käydä palauttamassa ruotuun kentän laidalta kun joku haju meinasi viedä mennessään. Negatiivista oli huomata että olen välillä ihan hukassa ohjauksellisesti tuon kanssa. Tietyt asiat on vaan ohjaajalle hankalia kun on vuosia välttänyt opettelemasta niitä tarpeettomina. Nyt on sitten se päivä edessä että ne on kuitenkin opeteltava. Sen verran illasta jäätiin kuitenkin positiiviselle puolelle että ilmoitin Flitin OKK:n hypärille. Sitä ennen kerkeämme käydä vielä kertaalleen ulkona treenaamassa ja harjoittelemassa kisaamista KAS:n epiksissä joten eiköhän meillä jo tuolloin pysy molemmilla ajatus kasassa yhden radan verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti